Vaalipäivä Argentiinassa oli satunnaisen matkailijan silmin jokseenkin kummallinen.
Tuntui, että koko kaupunki on pysähtynyt. Olen Pohjois-Argentiinassa Saltan kaupungissa, jossa on yli puoli miljoonaa asukasta.
Päivällä kuljeksin kaupungilla, eikä juuri missään ollut ihmisiä. Jopa köysirata Saltan nähtävyyteen Bernardo-kukkulalle oli suljettu. Samoin oli suljettu maankuulu arkeologinen museo plazan reunalla. Kaupungissa oli hiljaista kuin 90-luvun kaupunkijuhannuksena Suomessa.
Jokseenkin kaikki putiikit olivat kiinni. Ravintoloista vain harva oli auki. Lauantaina niin vilkas kävelykatu plazan kulmalla oli aavemaisen autio.
Helleaalto nosti lämpötilan päivällä 39 asteeseen. Olut olisi maistunut, mutta alkoholin myynti oli kaupungissa kielletty.
Kesti aikansa löytää kauppa, josta sai ostettua vesipullon.
Onneksi hotellihuoneessa on ilmastointi ja telkkari näytti Liverpoolin ja Tottenhamin matsin. Siinä ohessa pääsi seuraamaan netin tulospalvelusta Tepsin ratkaisumatsia. Onnea sarjanoususta!
Kahdeksan jälkeen kaupungilla oli jo porukkaa, mutta mistään ei huomannut, että on vaalipäivä. Menin ravintolaan, ja päivällä mulle oli kerrottu, että kahdeksan jälkeen saa taas myydä alkoholituotteita.
Mutta ei onnistunut, kun yritin tilata lasillista viiniä ruoan kanssa.
"Yhdeksältä vasta", vastasi tarjoilija.
Olin skarppina, ja tasan yhdeksältä uudistin tilaukseni.
"Onnistuu, mutta vain jos juot teemukista. Viinilaseja ei saa vielä näkyä, poliisi tarkkailee tilannetta".
Samalla kun aloin maistella talon viiniäni teemukista (jokseenkin pahaa, mutta ei sovi syyllistää teemukia).
Telkkarista seurailin, että A. Fernandez näkyisi voittavan. Argentiinalaiset ovat tympääntyneet korkeaan inflaatioon, rahan arvon alenemiseen ja haluavat muutosta.
Alberto Fernandez on keskustavasemmistolainen, kun hänen kilpakumppaninsa, istuva presidentti Mauricio Macri on oikeistolainen. Argentiina tuntuu Etelä-Amerikassa liikkuvan vastavirtaan, kun viime aikoina Brasilia, Kolumbia ja Chile ovat valinneet oikeistolaispresidentit.
Viiniä maistellessani kansa uskalsi vihdoinkin reagoida. Autoja alkoi liikkua ja torvet soida. Äkkiä kadulla meininki oli riehakas kuin Suomessa jääkiekon maailmanmestaruusjuhlan huumassa.
Suuret ihmisjoukot löysivät yhtäkkiä tiensä torille, jossa käynnistyi varsinainen karnevaali. Sinne ajoi myös kuorma-auto, jonka ympärille kansa kokoontui. Lavalta alkoi pian kuulua puhetta.
"Olen uusi Argentiinan presidentti"! Kuului ämyreistä.
Yhdentoista aikaan hotellihuoneesta juhlinta kuulostaa lähinnä siltä kuin paikallinen jalkapallojoukkue olisi voittanut ottelunsa.
Tuntui, että koko kaupunki on pysähtynyt. Olen Pohjois-Argentiinassa Saltan kaupungissa, jossa on yli puoli miljoonaa asukasta.
Päivällä kuljeksin kaupungilla, eikä juuri missään ollut ihmisiä. Jopa köysirata Saltan nähtävyyteen Bernardo-kukkulalle oli suljettu. Samoin oli suljettu maankuulu arkeologinen museo plazan reunalla. Kaupungissa oli hiljaista kuin 90-luvun kaupunkijuhannuksena Suomessa.
Jokseenkin kaikki putiikit olivat kiinni. Ravintoloista vain harva oli auki. Lauantaina niin vilkas kävelykatu plazan kulmalla oli aavemaisen autio.
Illan hämärtyessä ihmisiä alkoi tulla baarien terasseille.
Helleaalto nosti lämpötilan päivällä 39 asteeseen. Olut olisi maistunut, mutta alkoholin myynti oli kaupungissa kielletty.
Kesti aikansa löytää kauppa, josta sai ostettua vesipullon.
Onneksi hotellihuoneessa on ilmastointi ja telkkari näytti Liverpoolin ja Tottenhamin matsin. Siinä ohessa pääsi seuraamaan netin tulospalvelusta Tepsin ratkaisumatsia. Onnea sarjanoususta!
Kahdeksan jälkeen kaupungilla oli jo porukkaa, mutta mistään ei huomannut, että on vaalipäivä. Menin ravintolaan, ja päivällä mulle oli kerrottu, että kahdeksan jälkeen saa taas myydä alkoholituotteita.
Mutta ei onnistunut, kun yritin tilata lasillista viiniä ruoan kanssa.
"Yhdeksältä vasta", vastasi tarjoilija.
Olin skarppina, ja tasan yhdeksältä uudistin tilaukseni.
"Onnistuu, mutta vain jos juot teemukista. Viinilaseja ei saa vielä näkyä, poliisi tarkkailee tilannetta".
Samalla kun aloin maistella talon viiniäni teemukista (jokseenkin pahaa, mutta ei sovi syyllistää teemukia).
Telkkarista seurailin, että A. Fernandez näkyisi voittavan. Argentiinalaiset ovat tympääntyneet korkeaan inflaatioon, rahan arvon alenemiseen ja haluavat muutosta.
Alberto Fernandez on keskustavasemmistolainen, kun hänen kilpakumppaninsa, istuva presidentti Mauricio Macri on oikeistolainen. Argentiina tuntuu Etelä-Amerikassa liikkuvan vastavirtaan, kun viime aikoina Brasilia, Kolumbia ja Chile ovat valinneet oikeistolaispresidentit.
Viiniä maistellessani kansa uskalsi vihdoinkin reagoida. Autoja alkoi liikkua ja torvet soida. Äkkiä kadulla meininki oli riehakas kuin Suomessa jääkiekon maailmanmestaruusjuhlan huumassa.
Suuret ihmisjoukot löysivät yhtäkkiä tiensä torille, jossa käynnistyi varsinainen karnevaali. Sinne ajoi myös kuorma-auto, jonka ympärille kansa kokoontui. Lavalta alkoi pian kuulua puhetta.
"Olen uusi Argentiinan presidentti"! Kuului ämyreistä.
 |
| Vaalien tunnelma ja ylipäänsä vaalien olemassaolo alkoivat näkyä illalla kello yhdeksän jälkeen. |
Yhdentoista aikaan hotellihuoneesta juhlinta kuulostaa lähinnä siltä kuin paikallinen jalkapallojoukkue olisi voittanut ottelunsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti