torstai 31. lokakuuta 2019

Andien viinien viemänä

Kerrankin valkoviini, joka miellytti makuhermojani. 1700 metrissä kypsyneistä rypäleistä valmistui mainio Torrontes. Hedelmäinen maku ja sopivan kuiva juoma.


Cafayate on laatuviineistään tunnettu kaupunki Andien syleilyssä Pohjois-Argentiinassa. Kaupungissa suunnilleen parasta on kuljeskella hiekkaisia teitä ja poiketa viinitiloille. Ja maistella, ehkä jopa juoda. Voisin heti nimetä pari kaveria, jotka ihastuisivat paikkaan ja viinitarjontaan heti.

Kun on kävellyt viisi kilometriä ylämäkeä kohti jyrkästi nousevia vuorenrinteitä, janokin on kehittynyt sopivasti. Finca las Nubesin tilalta maisemat alas kohti kaupunkia ovat makeat.

Nyt on maistelumaisemat kohdallaan. 


Cafayaten seutu on kuivaa. Viinille tietenkin tekee hyvää, että aurinko paistaa melkein aina, mutta kasteluun kuluu vettä ja paljon. Viinitarhassa jokaisen rivin kohdalle on asennettu putki, jossa vesi virtaa. Cafayaten vieressä kulkee joki, joka ei suoranaisesti virtaa. Joen pohja on harmaa ja kuiva hiekasta.

Cafayaten ja Saltan seudulla bussimatkat ovat mukavia, sillä ikkunan takana maisema suorastaan huutaa kauneutta. Andien itäreunan vuoristoisilla teillä näkyy kihara jos toinenkin, ja yläviistosta niitä on mukava kuvata. Näky on melkein kuin lentokonemaisemaa.

Quebrada de Cafayaten jylhän maisemat bussin ikkunan takana. 


Puita viinitilojen kulmilla. 

Matkalla Saltasta Cachiin. 

Kaktusmetsää Cachiin lähellä. 

Matkalla. 

Erityisen kaunis oli reitti Chilestä. Tuntikausia ihmeteltiin ylänkömaisemaa, ja kun kiemurreltiin vuorilta alas, monelta pääsi ihastelevia huokauksia ja kuvaamaan piti siirtyä bussin puolelta toiselle.

Bussin ikkunasta maisemaa Purmamarcan kohdilla matkalla Chilestä Argentiinaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti