Kanchanaburi: Kwai-joen silta

Kun juna puksuttaa sillalla, mielessa kay ajatus: Ei kai tama silta rajahda.

David Leanin kuuluisassa elokuvassa silta rajahti, kun japanilaissotilaita kuljettanut juna osui kohdalle. Kwai-joen silta. Pierre Boullen kirjassa, johon elokuva perustuu, silta muistaakseni jai ehjaksi.

Sillalla on useita levennyskohtia, joissa on turvallista odotella junaa ja nahda se lahelta. Selfieta ottaessa voi tosin paatya liian lahelle junaa, kun se puksuttaa yllattavan kovaa.

Liikennoidylle sillalle ei Suomessa takuulla paastettaisi nain vapaasti vakea. Thaimaassa on toisenlaista.

Toisen maailmansodan aikana sillan ymparilla oli viela vilkkaampaa. Japani halusi rautatieyhteyden Thaimaasta Burmaan ja rakennutti rautatien luonnonoloiltaan melkein mahdottomalle seudulle vankityovoimalla.

400 kilometrin osuudelle rakennettiin yli 600 siltaa, jotka lahes kaikki olivat puusiltoja. Osa silloista on edelleen kaytossa, vaikka Burmaan asti rautatie ei enaa mene.

Kwai-joen ylittava silta oli ainoa terassilta Thaimaan puolella. Itse asiassa sodan aikana silta rakennettiin Mae Klong -joen yli, mutta elokuva teki paikan niin kuuluisaksi, etta Mae Klong muutettiin virallisesti Khwae Yai -nimiseksi joeksi.

Elokuvaakaan ei kuvattu taalla, vaan Sri Lankassa.

Japani kohteli sotavankeja raa'asti. Siltatyomailla lansimaisista vangeista kuoli yli 10000. Suurin osa heista oli britteja, mutta hollantilaisiakin kuoli kolmisen tuhatta.

Vangit elivat ankeissa oloissa. Trooppiset taudit ja aliravitsemus riivasivat. Armoa ei annettu.

Sillan lahella, Kanchanaburin kaupungissa on pysayttava hautausmaa.

Siella voi todeta, etta brittisotamies J. Reed kuoli joulupaivana 1943 21-vuotiaana. Uusiseelantilainen kersantti A. M. Dingle menehtyi 24 tammikuuta 1942. Hanen muistomerkkinsa viereen joku on laskenut Uuden-Seelannin lipun. Hollantilaisen A. de Bruinin elama paattyi vuoden 1943 viimeisena paivana.

Hautausmaan vieressa on erinomainen, sodan kauhuista kertova museo.

Kanchanaburi sijaitsee Bangkokista parin tunnin bussimatkan verran lanteen. Kaupunkiin on syntynyt lankkarikatu, jossa on kymmenia hotelleja ja majataloja seka paljon enemman ravintoloita seka katukeittioita. Ja tietenkin thai-hierontaa.

Juna jatkaa kulkuaan, ja pian enaa peravalot nakyvat. Silta ei rajahtanyt.

Sotavankien rakentama tama silta ei enaa ole, ei ainakaan kokonaan.

Liittoutuneiden joukot pommittivat siltaa monasti. Sodan loppuvaiheessa silta tuhoutui varsin pahasti. Myos useita sotavankeja sai surmansa pommituksissa, silla japanilaiset siirsivat vankeja sillalle toivoen liittoutuneiden vetaytyvan hyokkayksesta.

Talla kertaa turistit paasevat taas poseeramaan jo ottamaan kuvia toisistaan. Maailmassa on kaikki hyvin.

Hautausmaita on monenlaisia.

Rauhanmerkki on paljastettu 29. marraskuuta 2017. Nyt joku tietää enemmän kuin muut.