Albanialainen taidemaalari Rodolfo ei varmastikaan tunnistaisi Tiranaa. Matti Pellonpaan nakoinen Rodolfo tosin vietti arkeaan ankeissa Pariisin kortteleissa, mutta Tiranan han varmastikin naki harmaana, pelottavana ja ahdistavana kaupunkina.
Tirana on tanaan oikeastaan kaikkea muuta: ystavallisia ja kauniita ihmisia, vilkkaita kadunvarsikahviloita, varikkaita rakennuksia. Tama on varsin hieno eurooppalainen kaupunki.
1990-luvun alkuun asti Albania oli todellinen takapajula. Diktaattori Enver Hoxha loysi ensin ystavakseen Stalinin. Kun han joutui 60-luvulla valirikkoon neuvostojohdon kanssa, uusi tukija loytyi Kiinasta. Hoxha toteutti Albaniassa Kiinan mallia mm. kulttuurivallankumouksen kaltaisin puhdistuksin.
Kun lopulta Maokaan ei miellyttanyt, Albania jai yksin, ja maa oli pitkaan suuri mysteeri muulle Euroopalle.
Stalin ja etenkin Lenin nakyvat yha Venajan katukuvissa. Hoxhaa sen sijaan ei Albaniasta loyda. Miehen jattimainen patsas poistettiin keskusaukiolta 1991. Nyt siella on tilaa enaa 1300-luvun sotasankari Skanderbegille, joka varmasti voittaisi suurin albanialainen -aanestyksen.
Ratsastajapatsailla on muuallakin ratsastettu tuohon arvostukseen.
Skanderbegin patsaasta tekee huvittavan miehen kypara. Jattimainen miekka tuo uskottavuutta, mutta kyparaan kiinnitetty kauriin sarvipaa tuo enemman mieleen taistelijan Asterix-sarjakuvasta.
Hoxhasta muistuttaa yksi rumimmista rakennuksista mita olen nahnyt. Betonista valettu kuin jattimainen sirkusteltta oli hetken aikaa Hoxha-museo. Parikymmenta metria korkean rakennuksen suunnittelivat Hoxhan tytar ja hanen miehensa, ja sen totisesti huomaa.
Ikkunat ovat sapaleina, ja betoni on saanut likaisen valkoiseen pohjaansa varia graffiteista. Jotkut uskalikot kiipeavat jyrkkia seinia katolle, josta varmaan avautuvatkin upeat maisemat.
Mutta maalla on toivoa ja tulevaisuutta. Kansallismuseon postimerkkinayttely paljastaa taman maan sankarit. Aiti Teresan, prinsessa Dianan, New Yorkin vapaudenpatsaan, George W. Bushin ja jalkapallon EM-kisojen tunnuksen lisaksi oman postimerkkinsa ovat vuonna 2009 saaneet Olio ja Stelio.
Ohukainen ja Paksukainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti