Ei ollut minusta valtiomieheksi.
- Et sitten kiivennytkaan, totesi matkaseurani Ahti Karjalainenkin.
No en kiivennyt, mulkaisin kohti Karjalaista, joka oli ihan tinassa.
Katselin palmun juurella nuorta miesta, joka kiipesi. Hakuna matata -huudot kuuluivat miehen suusta. Ja taas han hyppasi metrin ylospain ja alkoi laulaa.
Mies oli kiinnittanyt jalkansa toisiinsa jollain ruokonarulla. Palmusta sai mukavasti otteen, kun paino oli molemmin puolin puun runkoa. Naru kiinnittyi tiukasti runkoon.
Matkaa oli 20 metria ylospain. Palmut ovat korkeita. Ja sinne pitaa kiiveta, jotta kookospahkinan saa poimittua sopivan kypsana.
Ja siina vaiheessa on erityisen hyva syy varoa niita puusta putoavia tai pudotettavia kookospahkinoita.
Ei tainnut Kekkonen kayda nain korkealla puussa.
Sansibarin saarella yksi kiinnostavimmista jutuista ovat mausteet. En tiennyt, etta kanelia saa kun vaan veistaa siivun puusta. Tai etta puusta napattu vihrea pippuri ei tuoksu miltaan, mutta kylla se vastaavasti maistuu.
Ja ainahan voi tutustua kuuluisiin sansibarilaisiin. Tunnetuimpia heista ovat Farouk Bulsara ja Tipu Tip.
Bulsaraa alettiin jo koululaisena kutsua nimella Freddie, ja kun perhe muutti 1963 Englantiin, Freddie otti kayttoonsa sukunimen Mercury.
Han eli lapsuutensa Sansibarin Stonetownissa. Kahdeksanvuotiaana hanet lahetettiin kouluun Bombayhin, mutta lomansa han vietti taalla viela teinivuosinaankin.
Mercuryn kotitalon seinassa on kyltti, joka kertoo paikan. Toisaalla kaupungissa on Mercury's-niminen baari, jossa muistellaan kuuluisaa muusikkoa monin kuvin ja julistein.
Kelpaahan sita.
Mutta tiedatteko, kuka oli Tipu Tip?
Han oli 1800-luvun loppupuoliskon pelottavin orjakauppias. Hanta pelattiin kautta itaisen ja keskisen Afrikan aina pitkalla Kongossa asti.
Tutkimusmatkailija Henry Stanley pelasti monet orjat Tipu Tipin kynsista. Muun muassa heista kertoo belgialaisen van Reybrouckin vasta suomennettu kirja Kongo, joka kuvaa kattavasti Kongon historian orjakaudesta tahan paivaan.
Sansibar oli aikansa orjakaupan keskus. Taalta orjakauppa suuntautui itaan, lahinna arabimaihin, jollainen myos Sansibar oli ennen yhdistymista Tansanian kanssa.
Myos Tipu Tipin palatsin edustalla on kyltti, joka kertoo talon historian.
- Et sitten kiivennytkaan, totesi matkaseurani Ahti Karjalainenkin.
No en kiivennyt, mulkaisin kohti Karjalaista, joka oli ihan tinassa.
Katselin palmun juurella nuorta miesta, joka kiipesi. Hakuna matata -huudot kuuluivat miehen suusta. Ja taas han hyppasi metrin ylospain ja alkoi laulaa.
Mies oli kiinnittanyt jalkansa toisiinsa jollain ruokonarulla. Palmusta sai mukavasti otteen, kun paino oli molemmin puolin puun runkoa. Naru kiinnittyi tiukasti runkoon.
Matkaa oli 20 metria ylospain. Palmut ovat korkeita. Ja sinne pitaa kiiveta, jotta kookospahkinan saa poimittua sopivan kypsana.
Ja siina vaiheessa on erityisen hyva syy varoa niita puusta putoavia tai pudotettavia kookospahkinoita.
Ei tainnut Kekkonen kayda nain korkealla puussa.
Sansibarin saarella yksi kiinnostavimmista jutuista ovat mausteet. En tiennyt, etta kanelia saa kun vaan veistaa siivun puusta. Tai etta puusta napattu vihrea pippuri ei tuoksu miltaan, mutta kylla se vastaavasti maistuu.
Ja ainahan voi tutustua kuuluisiin sansibarilaisiin. Tunnetuimpia heista ovat Farouk Bulsara ja Tipu Tip.
Bulsaraa alettiin jo koululaisena kutsua nimella Freddie, ja kun perhe muutti 1963 Englantiin, Freddie otti kayttoonsa sukunimen Mercury.
Han eli lapsuutensa Sansibarin Stonetownissa. Kahdeksanvuotiaana hanet lahetettiin kouluun Bombayhin, mutta lomansa han vietti taalla viela teinivuosinaankin.
Mercuryn kotitalon seinassa on kyltti, joka kertoo paikan. Toisaalla kaupungissa on Mercury's-niminen baari, jossa muistellaan kuuluisaa muusikkoa monin kuvin ja julistein.
Kelpaahan sita.
Mutta tiedatteko, kuka oli Tipu Tip?
Han oli 1800-luvun loppupuoliskon pelottavin orjakauppias. Hanta pelattiin kautta itaisen ja keskisen Afrikan aina pitkalla Kongossa asti.
Tutkimusmatkailija Henry Stanley pelasti monet orjat Tipu Tipin kynsista. Muun muassa heista kertoo belgialaisen van Reybrouckin vasta suomennettu kirja Kongo, joka kuvaa kattavasti Kongon historian orjakaudesta tahan paivaan.
Sansibar oli aikansa orjakaupan keskus. Taalta orjakauppa suuntautui itaan, lahinna arabimaihin, jollainen myos Sansibar oli ennen yhdistymista Tansanian kanssa.
Myos Tipu Tipin palatsin edustalla on kyltti, joka kertoo talon historian.
Moro matkamies. Tuosta tipu tipistä tuli ensin mieleeni joskus lukemani lastensatu, jossa taivas putoaa. Se taisikin olla kana, joka tuota pelottavaa viestiä lähti muille kertomaan. Joka tapauksessa hyvää matkan jatkoa sulle! Nähdään, kun palaat.
VastaaPoista- Tommi
Onhan Tipu Tipin ansiosta tai syysta etenkin monen kongolaisen taivas pudonnut niskaan. Ehka ne tarinat eivat ihan lastensatuja ole. jt
VastaaPoista