keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Bagan: Mopoillen historiaan

Hankin uuden harrastuksen - aloitin mopoilun.

Burman liikenteessä mopoillessa hauskinta on, että saa töötätä. Tai suorastaan täytyy töötätä. Täkäläisessä liikenteessä äänetön kuski on riski.

Ja kaiken lisäksi skootterini on äänetön, sillä se on mallia sähköskootteri.




Mopoilun ohessa olen pari päivää bongannut temppeleitä, luostareita, pagodoita. Niitä Baganissa riittää varmaan parisen tuhatta.

Väistämättä tulee mieleen, että jollakin on ollut varsinainen pakkomielle.

Bagan eli kukoistuksessaan viime vuosituhannen kaksi ensimmäistä vuosisataa. Sitten valtakunta hiljeni. Syynä oli ehkä mongolien sotaretki tai ehkä jotakin ihan muuta.

Ilta-aurinko.


Baganissa pitää keskittyä kahteen asiaan: auringon nousuun ja laskuun. Ennen kaikkea pitää valita paikka. Ja auringonlaskun alla pitää olla liikkeellä ajoissa, sillä parhaat paikat menevät nopeasti.

Baganissa oli toissa kesänä iso maanjäristys. Kukaan ei kuollut, mutta moni temppeli vaurioitui. Ei tainnut juuri ylittää uutiskynnystä Suomessa.

Tämän päivän Baganissa maanjäristys näkyy siinä, että moni temppeli on korjattavana, eikä niihin saa kiivetä.

Temppelien juttu nimenomaan on kiipeäminen. Joko kavuten pyramidimaisen seinän jyrkkiä askelmia tai ängeten kapeita ja hankalia portaita ylös johonkin tasanteelle.

Noista paikoista joku pitää valita taivaan ja horisontin katseluun.

Aamuisin on helpompaa, kun tungos ei ole paha.

Mutta omat hankaluutensa aamu tuottaa. Paikalla on nimittäin paras olla pimeän aikaan. Ja sehän tarkoittaa pilkkopimeässä mopoilua.

Pääkaduilla sentään on valot, mutta kiinnostavimmat temppelit sijaitsevat pienten, hiekkaisten teiden varsilla.

Aamuaurinko.


Kello on puoli kuusi, ja tunnelma on kuin Jukolan viestissä. Äänettömien sähkömopojen hennot valokeilat viistävät maisemaa. Pagodan seinään nojaavat ihmiset kuiskailevat jännittyneinä. Hentoa linnunlaulua kuuluu alhaalta. Jossakin kiekuu kukko.

Hiljaisuus ja tunnelma sammuvat sillä hetkellä kun kiinalaiset saapuvat.

Taivaanrannassa kajastaa. Pian aurinko hohtaa kirkkaana hetken painuakseen pian pilvien taakse piiloon.

Temppelit nousevat uljaasti pusikkoisesta maisemasta. Jostakin nousevat ensimmäiset kuumailmapallot.


Lounaaksi tulinen papayasalaatti, ja myös mehu sattuu olemaan papayasalaatti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti