Kun Suomessa katsoo karttaa, on helppo huomata, etta Ecuador on pieni maa.
Kun matkustaa lapi Ecuadorin bussissa, voi todeta edellisen luulon vaaraksi. Ecuador on iso maa.
Bussissa matka pohjoisrajalta etelarajalle kestaa parisenkymmenta tuntia. Eivatka ecuadorilaiset bussit mitenkaan aja hitaasti, painvastoin. Keskella kylaa sattui olemaan nopeusmittari, joka bussin ajessa kohdalle naytti lukemaa 83 kilometria tunnissa.
Mutta ecuadorilaiset bussit ovat varsin hyvia. Ainakin isojen kaupunkien valia kulkevat, kaupunkibussit ovat asia erikseen.
Matka sujuu rattoisasti, kun silmat tuppaavat jamahtamaan maisemiin.
Ecuadorin reittini on kulkenut Kolumbian rajalta Otavalon ja Quiton kautta Quencaan. Huomenna matka jatkuu Perun rajalle.
Koko ajan olen ollut Andeilla, 2000-3000 metrissa. Valilla ehka korkeammallakin.
Sita nakya ei ole helppo voittaa, kun bussi on kavunnut vuoren harjalle, ja edessa aukeaa seuraava laakso. Myos pilvien vaeltaminen laaksojen ylla ylaviistosta seuraten on rentouttavaa, paitsi tietenkin silloin kun ollaan itse keskella pilvea. Siina vaiheessa voi vain toivoa, etta bussikuski nakee enemman kuin mina.
Ojaanajot Andien maisemissa voivat olla kohtalokkaita. Niista muistuttavat lukuisat ristit ja muistolaatat vuoren rinteiden kurveissa.
Tuntuu myos, etta herraonni on kohdannut. Kaikki kolme kaupunkia, joissa Ecuadorissa olen viettanyt aikaani, ovat kauniita ja viihtyisia. Hetken voi harmitella matkasuunnitelmaa. Ecuadorissa olisi voinut viettaa paljon pitempaankin.
Ecuador on vaeltajalle mita mainioin. Lisaksi majapaikat, kahvilat ja baarit ovat viihtyisia, sopivan kotoisia ja standardeilta eurooppalaisia.
Vahan kuin Cuenca, joka nayttaa talta:
Kun matkustaa lapi Ecuadorin bussissa, voi todeta edellisen luulon vaaraksi. Ecuador on iso maa.
Bussissa matka pohjoisrajalta etelarajalle kestaa parisenkymmenta tuntia. Eivatka ecuadorilaiset bussit mitenkaan aja hitaasti, painvastoin. Keskella kylaa sattui olemaan nopeusmittari, joka bussin ajessa kohdalle naytti lukemaa 83 kilometria tunnissa.
Mutta ecuadorilaiset bussit ovat varsin hyvia. Ainakin isojen kaupunkien valia kulkevat, kaupunkibussit ovat asia erikseen.
Matka sujuu rattoisasti, kun silmat tuppaavat jamahtamaan maisemiin.
Ecuadorin reittini on kulkenut Kolumbian rajalta Otavalon ja Quiton kautta Quencaan. Huomenna matka jatkuu Perun rajalle.
Koko ajan olen ollut Andeilla, 2000-3000 metrissa. Valilla ehka korkeammallakin.
Sita nakya ei ole helppo voittaa, kun bussi on kavunnut vuoren harjalle, ja edessa aukeaa seuraava laakso. Myos pilvien vaeltaminen laaksojen ylla ylaviistosta seuraten on rentouttavaa, paitsi tietenkin silloin kun ollaan itse keskella pilvea. Siina vaiheessa voi vain toivoa, etta bussikuski nakee enemman kuin mina.
Ojaanajot Andien maisemissa voivat olla kohtalokkaita. Niista muistuttavat lukuisat ristit ja muistolaatat vuoren rinteiden kurveissa.
Tuntuu myos, etta herraonni on kohdannut. Kaikki kolme kaupunkia, joissa Ecuadorissa olen viettanyt aikaani, ovat kauniita ja viihtyisia. Hetken voi harmitella matkasuunnitelmaa. Ecuadorissa olisi voinut viettaa paljon pitempaankin.
Ecuador on vaeltajalle mita mainioin. Lisaksi majapaikat, kahvilat ja baarit ovat viihtyisia, sopivan kotoisia ja standardeilta eurooppalaisia.
Vahan kuin Cuenca, joka nayttaa talta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti