Kun viisumin voimassaoloaika hupenee, sitä saa helposti pidennettyä Kiinassa. Siis teoriassa.


Lähdettyäni puolitoista viikkoa sitten Lanzhousta en ole isossa kaupungissa ollut. Mutta ei sekään ole ongelma, sillä matkaoppaan mukaan viisumiasiat on jopa kätevämpi ja ainakin nopeampi hoitaa pienissa kaupungeissa.

 

Siis teoriassa.


Xiahesta jatkoin matkaa etelään Hezuoon, jossa viisumiin saa pidennystä. Ei saanut tällä kertaa.


"Mene Zoigeen. Siella onnistuu varmasti", viisumivirkailija vakuutti.


Hyva tietää. Jatkoin matkaani etelään Langmusiin. Siellä, pikkukylässä, ei viisumiasioita hoidella. Mutta Zoige on sopivasti Langmusin ja Songpanin, kahden kauniin tiibetiläisen kylän välissä.


Huomenna on 30. päiväni Kiinassa. Viisumini on mallia double entry 30 + 30 päivää. Eli 30. päivän jälkeen pitää leimata passi jossain naapurimaassa tai hakea pidennystä.


Tänä aamuna saavuin Zoigeen, ja poliisiasema löytyikin helposti. Kohtuullisen nopeasti sain asiani esitettyä ymmärrettävästi. Mitään yhteistä kieltä ei tietenkään minulla ja poliiseilla ollut. Aloin odotella leimaa.


Poliisimies soitti jonnekin ja antoi minulle luurin.


"Erittäin paha tietokoneongelma", kertoi naisääni englanniksi.


"Sinun pitaa menna Chengduun. Ota taksi."


Chengduun on matkaa 600 kilometriä. Bussilla sinne kestää 16 tuntia. Taksi ei oikein kuulosta hyvältä vaihtoehdolta. Mutta toisaalta, viisumi vanhenee huomenna. Kiinan viisumi.


Poliisi soitti taas jonnekin ja yritti lukea passiani. Mikä maa?


Hän antoi taas luurin minulle ja kerroin puhelimeen: Finland


"England?" "Ei kun Finland". Okei, siis England. Ei kun...


Lopulta poliisisetä lähti huoneesta ja pyysi minua mukaani. Istuin poliisiautoon, ja ajoimme läpi kaupungin paikkaan, jossa oli useita satoja lapsia muodostelmissa. Etummaiset kantoivat kylttejä. Kaikki tuijottivat minua.


Kaikki.

 

Poliisi löysi lopulta etsimänsä henkilön. Menimme auton viereen. Mies alkoi kirjoittaa pitäen ruutupaperiaan poliisiauton konepellin päällä.


Passista lopulta löytyi Finland. Seuraavaksi piti kertoa nimi. Ja passin numero. Poliisiauton konepellillä.


Palasimme asemalle pollisikyydilla. Komesti taas läpi kaupungin punaisista valoista välittämättä.


Nyt minulla on passini välissä kiinaksi kirjoitettu paperi, jossa  lukee jotakin. Toivon, että siihen on präntätty: "Tietokoneemme oli rikki. Antakaa tälle miehelle viisumi älkääkä passittako häntä vankilaan".

 

Myohaan huomisiltana saavun Chengduun. Bussilla. Ylihuomenna marssin poliisiasemalle. Viisumittomana.

Bussimatkalla jossakin Langmusin ja Zoigen välillä.

Taksi Zoigessa.


Ravintola Zoigessa.