Perun Huarazissa, eraanlaisessa Andien vuoristopaakaupungissa yksi suomalaisryhma on tunnettu jo pitkaan.
Lahinna entisista laskuvarjojaakareista koostuva porukka on kaynyt paikalla vuosittain ja valilla useamminkin jo kymmenen vuoden ajan.
Ainakin alkuaikoina ryhma heratti kummastusta. Miehet lahtivat aamuvarhaisella jaatikoille, jossa he valloittivat korkeita vuoria. Aina vahan ennen kuin he saapuivat kaupunkiin, he laittoivat viestin, jossa pyysivat laittamaan juomat kylmenemaan. Alkoholi maistui ja maittoi erinomaisesti ja ilmeisen pitkalle yohon.
Aamulla aikaisin he olivat taas valmiina matkalla valloittamaan uusia vuoria.
Kaupungissa joukko lahinna puhui keskenaan, kovaa ja suomea. Paikalliset oppivat erottamaan sanojen seasta yhden toistuvan sanan.
Niin muodostui legenda suomalaisista nimelta Los Perkeles.
- - - -
Huarazista itaan on syrjainen Conchucosin sola. Sinne paasee ylittamalla Cordillera Blanca -vuorijonon. Tie syoksyy korkeimmalla kohdalla tunneliin, joka on 4500 metrissa.
Tunneliin asti bussi on kiemurrellut ylos tieta kauniilla asfaltilla. Tunnelin jalkeen alkavaa soratieta valvoo Andien Kristus, kukkulan huipulle pystytetty toistakymmenta metria korkea patsas.
Alkaa pitka ja hidas alamaki.
Conchucosin laakso tunnetaan Chavinin kulttuurista. Siella sijaitsee Chavin de Huantar -niminen temppeli, jossa kukoisti korkea kulttuuri jo parituhatta vuotta ennen inkojen tuloa.
Kulttuurissa uskonnolla oli iso roolinsa, ja papit olivat sen johtajia.
Temppelista on jaljella varsin paljon. Sen suurimmat aarteet on siirretty kylaan rakennettuun museoon, jossa on muun muassa runsaasti koristeltuja obeliskeja seka alun perin temppelin sienilla olleita paita, jotka muistuttavat seka ihmista etta elainta.
Kulttuurin tuottamat esineet ovat hammastyttavan hienoja ja jossain mielessa moderneja ottaen huomioon, miten vanhoja ne oikeasti ovat.
Kuvia noista loytyy vaikkapa wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Chav%C3%ADn_culture. Oma kamerani ei nyt suostu yhteistyohon paikallisten verkkojen kanssa.
Temppelissa paasee myos kaymaan rakennuksen sisalle kaytaviin, joissa on olo kuin olisi syvalla maan alla.
Silti ehka kiehovinta temppelissa on sen sijainti. Miten ja miksi ihmiset ovat paatyneet niin kauas ja vaikeiden reittien taakse?
- - - -
Limassa paistoi tanaan aurinko.
Siina nyt ei nayta olevan mitaan ihmeellista, mutta Liman tuntevat tietavat asian laidan.
Espanjalaisvalloittaja Francisco Pizarro paatti rakentaa Liman valtakuntansa paakaupungiksi Tyynenmeren rantaan juuri talle paikalle. Han teki paatoksen saavuttuaan paikalle tammikuussa, keskella kesaa. Siihen aikaan aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta.
Jonkinlainen mikroilmasto kuitenkin nostaa kaupungin ylle kosteaa pilvea puolet vuodesta. Aurinko ei noina kuukausina nay lainkaan.
Tanaan kuitenkin siina varttia yli kahdelta auringon hahmo nakyi pilviverhon lapi. Ehka kesa on jo ovella.
Se nyt olisi puuttunut, etta olisi satanut.
Vaikka Liman pilvikerros nayttaa silta kuin sade voisi alkaa milloin tahansa, se on harhaa. Lima on maailman toiseksi vahasateisin paakaupunki, vain Kairossa on kuivempaa (lahde: Lonely Planet).
Siihen nahden, etta Liman sijainti maapallolla on 12,5 astetta etelaista leveytta, ja kaupunki on meren piannan tasalla taalla oli tanaankin jokseenkin viileaa. Kun yritti kuljeksi kadulla t-paitasillaan, vilu siina pakkasi tulemaan.
Lahinna entisista laskuvarjojaakareista koostuva porukka on kaynyt paikalla vuosittain ja valilla useamminkin jo kymmenen vuoden ajan.
Ainakin alkuaikoina ryhma heratti kummastusta. Miehet lahtivat aamuvarhaisella jaatikoille, jossa he valloittivat korkeita vuoria. Aina vahan ennen kuin he saapuivat kaupunkiin, he laittoivat viestin, jossa pyysivat laittamaan juomat kylmenemaan. Alkoholi maistui ja maittoi erinomaisesti ja ilmeisen pitkalle yohon.
Aamulla aikaisin he olivat taas valmiina matkalla valloittamaan uusia vuoria.
Kaupungissa joukko lahinna puhui keskenaan, kovaa ja suomea. Paikalliset oppivat erottamaan sanojen seasta yhden toistuvan sanan.
Niin muodostui legenda suomalaisista nimelta Los Perkeles.
- - - -
Huarazista itaan on syrjainen Conchucosin sola. Sinne paasee ylittamalla Cordillera Blanca -vuorijonon. Tie syoksyy korkeimmalla kohdalla tunneliin, joka on 4500 metrissa.
Tunneliin asti bussi on kiemurrellut ylos tieta kauniilla asfaltilla. Tunnelin jalkeen alkavaa soratieta valvoo Andien Kristus, kukkulan huipulle pystytetty toistakymmenta metria korkea patsas.
Alkaa pitka ja hidas alamaki.
Conchucosin laakso tunnetaan Chavinin kulttuurista. Siella sijaitsee Chavin de Huantar -niminen temppeli, jossa kukoisti korkea kulttuuri jo parituhatta vuotta ennen inkojen tuloa.
Kulttuurissa uskonnolla oli iso roolinsa, ja papit olivat sen johtajia.
Temppelista on jaljella varsin paljon. Sen suurimmat aarteet on siirretty kylaan rakennettuun museoon, jossa on muun muassa runsaasti koristeltuja obeliskeja seka alun perin temppelin sienilla olleita paita, jotka muistuttavat seka ihmista etta elainta.
Kulttuurin tuottamat esineet ovat hammastyttavan hienoja ja jossain mielessa moderneja ottaen huomioon, miten vanhoja ne oikeasti ovat.
Kuvia noista loytyy vaikkapa wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/Chav%C3%ADn_culture. Oma kamerani ei nyt suostu yhteistyohon paikallisten verkkojen kanssa.
Temppelissa paasee myos kaymaan rakennuksen sisalle kaytaviin, joissa on olo kuin olisi syvalla maan alla.
Silti ehka kiehovinta temppelissa on sen sijainti. Miten ja miksi ihmiset ovat paatyneet niin kauas ja vaikeiden reittien taakse?
- - - -
Limassa paistoi tanaan aurinko.
Siina nyt ei nayta olevan mitaan ihmeellista, mutta Liman tuntevat tietavat asian laidan.
Espanjalaisvalloittaja Francisco Pizarro paatti rakentaa Liman valtakuntansa paakaupungiksi Tyynenmeren rantaan juuri talle paikalle. Han teki paatoksen saavuttuaan paikalle tammikuussa, keskella kesaa. Siihen aikaan aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta.
Jonkinlainen mikroilmasto kuitenkin nostaa kaupungin ylle kosteaa pilvea puolet vuodesta. Aurinko ei noina kuukausina nay lainkaan.
Tanaan kuitenkin siina varttia yli kahdelta auringon hahmo nakyi pilviverhon lapi. Ehka kesa on jo ovella.
Se nyt olisi puuttunut, etta olisi satanut.
Vaikka Liman pilvikerros nayttaa silta kuin sade voisi alkaa milloin tahansa, se on harhaa. Lima on maailman toiseksi vahasateisin paakaupunki, vain Kairossa on kuivempaa (lahde: Lonely Planet).
Siihen nahden, etta Liman sijainti maapallolla on 12,5 astetta etelaista leveytta, ja kaupunki on meren piannan tasalla taalla oli tanaankin jokseenkin viileaa. Kun yritti kuljeksi kadulla t-paitasillaan, vilu siina pakkasi tulemaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti