Kun espanjalaisvalloittajat saapuivat Etela-Amerikkaan, kaikki paikalliset eivat suinkaan olleet pahoillaan. Moni intiaaniheimo oli jaanyt sotaisten inkojen jalkoihin.
Yksi tallainen intiaanikansa olivat chachapoyat. Heidan kerrotaan jopa taistelleen espanjalaisten rinnalla inkoja vastaan.
Chachapoyas on kaannettyna suunnilleen "pilvien kansa". Kuuluisin raunio Kuelap nouseekin kirjaimellisesti pilviin.
Kuelapia pidetaan Perun ja ehka koko Etela-Amerikan toiseksi tarkeimpana rauniokaupunkina. Kuuluisampi ja merkittavampi on vain Macchu Picchu.
Silti Kuelap keraa vain murto-osan siita turistimaarasta kuin Macchu Picchu. Onneksi.
Kuelap sijaitsee 3100 metrin korkeudessa vuoren huipulla. Niinpa silta puuttuu yksi merkittava ominaisuus, joka on kuuluisammalla Macchu Picchulla: sita ei voi ihailla ylaviistosta.
Kuelap on ovaalin muotoinen linnoitusta muistuttava kivikaupunki. Kokoa silla on kymmenen hehtaaria.
Chachapoyat rakensivat Kuelapia 300-luvulta alkaen. 1400-luvun loppupuolella vallanhimoiset inkat tulivat ryostoretkelle ja valloittivat kaupungin.
Inkat saivat juhlia linnakkeen isantina vain 50 vuotta ennen kuin espanjalaiset konkistadorit saapuivat.
Enimmillaan kaupungissa asui noin 4000 ihmista.
Kaupunki kuitenkin tyhjeni ja raunioitui heti espanjalaisvalloituksen alussa 1530-luvulla. Kaupunki jai unohduksiin, ja se loydettiin uudelleen vasta 1840-luvulla.
Taman paivan kulkijalle Kuelapissa on ennen kaikkea paljon kivia etenkin suhteutettuna siihen, etta kaikki kivet on pitanyt kuskata ylos.
Silmiinpistavinta Kuelapissa silti lienee luonnon jylhyys ja upeat maisemat.
Tie sinne on mutkainen, vuoristoinen ja hidas. Vuoden paasta alueella aloitetaankin koysiradan rakennustyot.
Kualepiin paasee helposti Chachapoyasin kaupungista, josta paivittain alueelle ajaa useita pikkubusseja taynna turisteja.
Jos haluaa menna bussilla, kannattaa varautua siihen, etta samassa bussissa ei ole israelilaisia. Omassa seurueessani oli kolme nuorta kaveria, jotka olettivat etta he saavat mellastaa ja kayttaytya ihan niin ylimielisesti ja arsyttavasti kuin haluavat.
Chachapoyas puolestaan on espanjalaisten perustama kaupunki, jossa itsessaan ei ole merkkeja intiaanikulttuurista. Kaupungin ymparistossa niita sen sijaan on sitakin enemman.
Alueen yksi kuuluisimista nahtavyyksista ei kuitenkaan ole intiaanien rakentama, vaan se on luonnon muovaama vesiputous nimelta Gocta.
Paikalliset pitavat putousta kolmanneksi korkeimpana koko maailmassa, mutta ilmeisesti se on tilastossa viidentena. Putouksen puolivalissa on pieni tasanne. Kaikkiaan putouksella on korkeutta 770 metria.
Putouksen juurelle on laheisesta Cocachimban kylasta puolentoista tunnin patikointimatka.
Mikali haluaa kokea ja tuntea putouksen lahietaisyydelta, kannattaa mukaan ottaa uikkarit. Putous ei vesimaaraltaan ole kovin massiivinen. Niinpa vesimassa maahan saapuessaan on eraanlainen marka suihkusade, joka leviaa putoamiskohdastaan aika kauas.
Putousta onkin paras seurata muutaman sada metrin paasta pienelta tasanteelta.
Virallisesti Chachapoyasin alue on yha Amazoniaa, vaikka sademetsan kosteus ja kuumuus eivat tanne asti valitykaan. Kaytannossa ollaan jo aika pitkalla Andeilla.
Kun viela Iquitosissa ja Tarapotossa hotellihuoneessa oli pakko kuunnella tuulettimen rahinaa lapi yot, Chachapoyasissa lakanan paalla on jo kolme vilttia. Valissa sijaitseva Moyobamba on siita mainio paikka, etta siella parjaa lakanalla ja ehka aamuyosta sen paalle nostetulla peitolla, eika tuuletinhyrraa tarvitse edes alkuyosta.
Moyobamban erikoisuuksia ovat kolibrit ja muurahaiset. Kolibrien uljasta liikehdintaa ja etenkin niiden paikallaan lentoa voi seurata katseella, ja muurahaisista voi puolestaan nauttia lautasella.
Moyobamba on kuuluisa myos orkideoistaan. Kukkameri kaupungissa hehkuu jopa raikein varein.
Yksi tallainen intiaanikansa olivat chachapoyat. Heidan kerrotaan jopa taistelleen espanjalaisten rinnalla inkoja vastaan.
 |
| Kuelapissa on yha vahvat jaljet muinaisesta intiaanikansojen asutuksesta. |
Chachapoyas on kaannettyna suunnilleen "pilvien kansa". Kuuluisin raunio Kuelap nouseekin kirjaimellisesti pilviin.
Kuelapia pidetaan Perun ja ehka koko Etela-Amerikan toiseksi tarkeimpana rauniokaupunkina. Kuuluisampi ja merkittavampi on vain Macchu Picchu.
Silti Kuelap keraa vain murto-osan siita turistimaarasta kuin Macchu Picchu. Onneksi.
Kuelap sijaitsee 3100 metrin korkeudessa vuoren huipulla. Niinpa silta puuttuu yksi merkittava ominaisuus, joka on kuuluisammalla Macchu Picchulla: sita ei voi ihailla ylaviistosta.
Kuelap on ovaalin muotoinen linnoitusta muistuttava kivikaupunki. Kokoa silla on kymmenen hehtaaria.
Chachapoyat rakensivat Kuelapia 300-luvulta alkaen. 1400-luvun loppupuolella vallanhimoiset inkat tulivat ryostoretkelle ja valloittivat kaupungin.
Inkat saivat juhlia linnakkeen isantina vain 50 vuotta ennen kuin espanjalaiset konkistadorit saapuivat.
Enimmillaan kaupungissa asui noin 4000 ihmista.
Kaupunki kuitenkin tyhjeni ja raunioitui heti espanjalaisvalloituksen alussa 1530-luvulla. Kaupunki jai unohduksiin, ja se loydettiin uudelleen vasta 1840-luvulla.
 |
| Kuelapissa on valtavasti kivia. |
 |
| Kuelapissa kayvat turistit saavat ihailla paitsi rauniokaupunkia myos hulppeita maisemia. |
Taman paivan kulkijalle Kuelapissa on ennen kaikkea paljon kivia etenkin suhteutettuna siihen, etta kaikki kivet on pitanyt kuskata ylos.
Silmiinpistavinta Kuelapissa silti lienee luonnon jylhyys ja upeat maisemat.
Tie sinne on mutkainen, vuoristoinen ja hidas. Vuoden paasta alueella aloitetaankin koysiradan rakennustyot.
Kualepiin paasee helposti Chachapoyasin kaupungista, josta paivittain alueelle ajaa useita pikkubusseja taynna turisteja.
Jos haluaa menna bussilla, kannattaa varautua siihen, etta samassa bussissa ei ole israelilaisia. Omassa seurueessani oli kolme nuorta kaveria, jotka olettivat etta he saavat mellastaa ja kayttaytya ihan niin ylimielisesti ja arsyttavasti kuin haluavat.
 |
| Chachapoyasin kaupunkinakymaa. |
Chachapoyas puolestaan on espanjalaisten perustama kaupunki, jossa itsessaan ei ole merkkeja intiaanikulttuurista. Kaupungin ymparistossa niita sen sijaan on sitakin enemman.
 |
| Catarata de Gocta. |
Alueen yksi kuuluisimista nahtavyyksista ei kuitenkaan ole intiaanien rakentama, vaan se on luonnon muovaama vesiputous nimelta Gocta.
Paikalliset pitavat putousta kolmanneksi korkeimpana koko maailmassa, mutta ilmeisesti se on tilastossa viidentena. Putouksen puolivalissa on pieni tasanne. Kaikkiaan putouksella on korkeutta 770 metria.
Putouksen juurelle on laheisesta Cocachimban kylasta puolentoista tunnin patikointimatka.
Mikali haluaa kokea ja tuntea putouksen lahietaisyydelta, kannattaa mukaan ottaa uikkarit. Putous ei vesimaaraltaan ole kovin massiivinen. Niinpa vesimassa maahan saapuessaan on eraanlainen marka suihkusade, joka leviaa putoamiskohdastaan aika kauas.
Putousta onkin paras seurata muutaman sada metrin paasta pienelta tasanteelta.
 |
| Putousturisteja. |
 |
| Patsas. |
 |
| Goctan putoukselle paasee hevoskyydillakin, jos kavely tekee tiukkaa. |
Virallisesti Chachapoyasin alue on yha Amazoniaa, vaikka sademetsan kosteus ja kuumuus eivat tanne asti valitykaan. Kaytannossa ollaan jo aika pitkalla Andeilla.
Kun viela Iquitosissa ja Tarapotossa hotellihuoneessa oli pakko kuunnella tuulettimen rahinaa lapi yot, Chachapoyasissa lakanan paalla on jo kolme vilttia. Valissa sijaitseva Moyobamba on siita mainio paikka, etta siella parjaa lakanalla ja ehka aamuyosta sen paalle nostetulla peitolla, eika tuuletinhyrraa tarvitse edes alkuyosta.
Moyobamban erikoisuuksia ovat kolibrit ja muurahaiset. Kolibrien uljasta liikehdintaa ja etenkin niiden paikallaan lentoa voi seurata katseella, ja muurahaisista voi puolestaan nauttia lautasella.
 |
| Kolibri lentaa paikallaan ruokaillessaan. |
Moyobamba on kuuluisa myos orkideoistaan. Kukkameri kaupungissa hehkuu jopa raikein varein.
 |
| Moyobamban vieresta kulkee Mayo-joki, josta vesi paatyy enenmmin tai myohemmin Amazoniin. |
 |
| Kirkko Moyobamban torin kulmalla. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti