Härkätaistelu

Jos kerran elamassaan haluaa nahda harkataistelun, mika jottei San Jeronimossa.

Puitteet eivat ehka ole yhta hienostuneet kuin Espanjan kuuluisilla areenoilla. Aamupaivalla viela kavelin kaupungin hiekkaisella torilla kauppiaiden rivistossa, soin maukasta cevichea ja ostin lierihatun. Kuulin, etta iltapaivalla samainen tori muuttuu harkataisteluareenaksi.

Kolme varttia ennen esityksen alkua yleisoa oli jo aika paljon katsomoissa, jotka olivat oma lukunsa. Ensisijaisesti ne muistuttivat rakennustelineita, eivatka nekaan olisi Suomessa menneet lapi tarkastajalta.

Telineiden varaan oli asetettu lautarivistoja lattioiksi. Kaiken ylle oli viritetty muovia, mika osoittautuikin myohemmin hyvaksi ratkaisuksi. Ennen ratkaisevaa taistelua alkoi nimittain sataa ja kunnolla.

Harkataistelu eteni perintesten kaavojen mukaan. Varsinaisten harkanumeroiden valissa oli jonkinmoisia muotiesityksia. Paikalliset esittelivat perinteisia asujaan, ja puhallinorkesteri soitti trumpeteilla ja rummuilla tahtia. Pelleryhma viihdytti keskella areenaa, ja katsomojen edustalla kulkeneet ryhmat heittivat karkkeja kuin Suomessa abiturienttien penkinpainajaisissa.

Katsomot lahes tayttyivat. Yleiso oli heterogeenista, paljon oli paikalla esimerkiksi iakkaita naisia.

Itse harkataisteluja oli yllattavan mielenkiintoista seurata. Onka jotenkin vaarin huomata, etta pidin tapahtumasta. Ehka siihen vaikutti se, etta harkia ei surmattu. Kun harat oli vasytetty, ne lassottiin ja vietiin ulos areenalta.

Tallaiselta se naytti

Pääosan esittäjät ja jokunen statistikin.

Matadori.

Yleisöä jännitti.

San Jeronimo sijaitsee Perun Andeilla Rio Mantaron laaksossa. Isoin kaupunki on Huancayo, jossa suu 320 000 ihmista.

Taalla ei juuri muita turisteja nay. Ehka siitakin johtuen paikalliset ovat hirmuisen ystavallisia ja avuliaita.