lauantai 3. syyskuuta 2016

Hiiret Marsista

Mies loytaa tehokkaan rytmin takoessaan rumpuja. Rytmikierto toistuu ja toistuu. Ymparilla kaksi muuta napraa poydallaan jotakin, tietokoneen ruutu antaa heille osviittaa. Takaseinalla rakeinen, valkkyva videokuva repii omaa rytmiaan. Aani salissa on monotonisen psykedeelinen.

Vaki salissa velloo. Nayttavat, etta tanssia voi paikallaankin istuen.

Minullakin kasi rummuttaa tahtia, kun ihmettelin esitysta Bogotan Colon-teatterin aitiossa. Teatteri nayttaa silta, etta yleensa lavalla esiintyvat balleriinat tai ooppperadiivat. Talla kertaa vuorossa on konemusiikki-ilta.

Paikallisen Mitun jalkeen vuoroon tulee illan paaesiintyja, saksalainen ambient-trio Mouse on Mars, Dússeldorfilaismiehet saavat yleison villiintymaan, eika moni enaa tuolillaan pysy.



Simon Bolivaria kay saaliksi. Onko Kolumbian ja melkein koko Etela-Amerikan takavuosien vapaustaistelijasankari joutunut epasuosioon? Onko hanelle kaynyt niinkuin jalkapallotahti Bastian Schweinsteigerilla, kun uudet vallanpitajat ovat astuneet esiin?

Miesparka on peitetty muoviin ja on kuin odottaisi siirtoa pois seuraavan siirtoikkunan auetessa. Nakyma Simon Bolivar -aukiolla on hieman absurdi.

Siivoojat lakaisevat patsaan jalustan ymparilla ja torin yhdessa kulmassa sadat pulut lennahtavat pelastyttamaan lapsia, kun jonkun aiti viskoo niita kohti pullanpaloja. Ja kaiken keskella nayttaa kuin muumio olisi vallannut torin paraatipaikan.



Bogotassa on hengastyttavaa muuallakin kuin ambient-keikalla. Kaupunki on 2600 metrin korkeudessa, ja laaksoon levittaytyvassa kaupungissa on asukkaita ainakin kahdeksan miljoonaa.

Kaupunkia on hauska katsella Monserrat-kukkulan paalta 3100 metrin korkeudesta. Vuorella kulkee kavelypolku, mutta se on aidattuna, Kavelyreitin aloittavan polun viereisesta kyltista ymmarran yhden sanan: danger.

Kun kuljeksin vuoren huipulla, on ehka helpotus, etta sinne mennakseen piti tyytya koysirataan. Hengastyminen vaanii nopeasti.

Mutta maisema on hulppea. Kaytannossa koko kaupunki jaa jalkojen juureen, kaupungissa, josta vihreytta ei paljon ylos asti erota. Lentokoneet kaartuvat laheiselta kentalta kaupungin ylle. Erikoiset pilvenpiirtajat tuovat elintilaa paikkoihin, joita ennen ei ollut.



Bogotan kadut ovat värikkäitä. Seinillä on hienoja graffiteja.





Majapaikkani Bogotassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti