Boomerina Vang Viengissa

Oiva taukopaikka Vang Viengin kupeessa. 

Kun kävin täällä 21 vuotta sitten, niin...

Voiko juuri mitään boomerimpaa sanoa kanssareissaajille? Vaikkakin Laosin Vang Viengissä lausahdus on käypä. Oikeastaan yhtään mistään en saa kiinni, että täällä olisin ikinä ennen käynyt.

Muistikuvani Vang Vieng oli pikkuruinen maaseutukaupunki joen varrella. Siellä saattoi kuljeskella polkuja pitkin joutomaitten poikki ja käydä pienissä ravintoloissa syömässä ja ehkä nauttimassa pari Beerlao-olutta. Katsella vieressä virtaavaa jokea.

Nyt jokirantaa ei juuri näy, jollei ole hankkinut majapaikkaa mistään kuusikerroksisesta jokivarren luksushotellista.

Nam Song ja pari kolossihotellia.

Turisteja täällä pyörii paljon, ja nimenomaan pyörii virtaavan Nam Song -joen pyörteissä auton sisäkumien varassa kelluen. Kaupungin keskusta elää täysin turistien ehdoilla. Paikallisia ei esimerkiksi ravintoloissa näe ruokailemassa ollenkaan.

Ympäröivä maaseutu on hurjan kaunista, ja se lienee hyvin samanmoista kuin 21 vuotta sitten.

Kun ylittää Nam Song -joen ja jatkaa eteenpäin, näky on jokseenkin jopa kliseinen. Aaltoilevien riisipeltojen taustalla nousee jyrkkiä karstikallioita kuin ruohomättäiden peittämiä jättihampaita. Rinteet ovat paikoin usvapilvien koristamia, ja etualalla kimmeltää puroja tai pikkujokia.

Traktori laosilaiseen tapaan.

Siltaa ylittämässä.

Laosissa joillakin on varaa luksukseen.

"Joukkoliikenneväline"

Koulupäivän päätyttyä.

Eilen kapusin yhden karstivuoren, Pha Ngernin huipulle. Ylöspäin kesti toista tuntia kiivetä sateen likuastamia kallioita ja paikoin rakennettuja kiviportaita. Pahimmissa kohdissa oli kiinnitetty köydet, joista sai hyvän kädensijan ja joista oli paljon apua etenkin alaspäin laskeutuessa.

Rinteessä.

Maisema huipulla palkitsi kaikki ponnistelut.

Tänään pyöräilin lähes 40 kilometriä maaseutua. Vuoret kätkevät useita luolia sisuksiinsa, ja moni kirkasvetinen laguuni kerää runsaasti turisteja. Yhdessä kävin uimassa.

Vuokrafillari oli laosilaisittain varsin hyvä, mutta tiet olivat sateiden myötä paikoin todella mutaiset. Kuriositeettina: pyörän vuokra päiväksi oli 50000 kipiä eli runsaat 2 euroa.

Tällaisilla hurjastelivat etenkin kiinalaisiksi olettamani turistit.

Laguuni nro 3 oli pyörälenkkini päätepiste. Uinti maittoi.

Ei ole mikään ihme, että tällaiseen ympäristöön on noussut iso turistikeidas. Takavuosina tänä oli äänekäs ja remuisa biletyskaupunki, mutta lainsäädäntö on estänyt pahimmat ylilyönnit, ja nyt täällä on melko rauhallista. Tosin nyt ei ole turistisesonki vielä alkanut.

Vang Viengissä on sattunut turisteille valitettavan paljon kuolemantapauksia, esimerkiksi hukkumisia, mutta nekin luvut lienevät pienemään päin.

Tähän vielä kuva Nong Khain iltahämärästä Thaimaan puolelta Mekong-rantaa.