Wroclawin tontut

Niihin törmää täällä kaikkialla, ja ne nostavat kasvoille hymyn. Pronssiset tontut lymyilevät Wroclawin katukuvassa: ikkunalaudoilla, porttikongeissa, puistoissa.

Tonttupatsaita on ympäri kaupunkia useita satoja, jopa lähes tuhat.

Tonttuilmiön juuret yltävät 1980-luvun alkuun ja kommunismin vastaisiin liikkeisiin. 2000-luvulla kaupunkikin alkoi valmistaa niitä, ja tontuista on tullut Puolan kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Wroclawissa ilmiö.

Wroclawin Vanhakaupunki on kaunis ja alkuperäisen oloinen, eikä heti uskoisi, että kaupunki käytännössä rakennettiin uusiksi sodan jälkeen.

Sodan loppuun asti kaupunki oli saksalainen Breslau, joka sijaitsi Puolan rajalla. Kaupunki säästyi tuhoilta lähes sodan loppuun asti. Hitler halusi Breslausta linnoituskaupungin, jota oli puolustettava viimeiseen mieheen. Puna-armeija piiritti kaupunkia 1945 lähes kolme kuukautta, ja raskaissa taisteluissa kaupunki tuhoutui pahoin.

Vuosisatojen aikana Wroclaw on aiemminkin ollut osa Puolaa, mutta se on kuulunut myös esimerkiksi Böömin kuningaskuntaan ja Itävallan Habsburg-suvun alaisuuteen.

Ratikka toimii täälläkin kätevästi.

Moderniakin arkkitehtuuria.

Tämän päivän Wroclawissa voi ihmetellä vaikkapa lähes satametristä "teräsneulaa", joka pystytettiin 1948 "vapautettujen alueiden" näyttelyn kunniaksi. Neulan kärjessä pyörivä peilipyörä hajosi myrskyssä nopeasti, ja kaksi urhoollista huimapäätä kiipesi poistamaan rikkoutuneet ja potentiaalisesti vaaralliset osat. Museossa on videokuvaa heidän lähes 30 tuntia kestäneestä, hurjasta kiipeämisurakastaan.

Viereisessä taidemuseossa huomaa myös, että kommunistisen Puolan taide ei ollut pelkkää sosialistista realismia, vaan vastakulttuuri Puolassa on ollut voimissaan jo ennen Lech Walesaa ja solidaarisuus-liikettäkin.

Jokseenkin spesiaali teos.

Tällaista Wroclawin kansallismuseossa.

Museokahvilassa.

Wroclawin nykytaiteen museon edustalla on teos Juna taivaaseen.

Molotov-Ribbentrop-sopimus nimikirjaimineen. Linja kulkee vasemmassa reunassa ohuen sinisellä.

Oder-joki pujottelee Wroclawin läpi useita väyliä, joten keskelle kaupunkia jää paljon pieniä saaria. Wroclawia kutsutaankin Puolan Venetsiaksi.