Kuin New Yorkissa

Dushanbe on yllättänyt isosti. Takapajuisimman ja köyhimmän entisen neuvostotasavallan ei odottaisi näyttävän paikoin jopa New Yorkilta.

Kun kävelee iltahämärässä majapaikasta kohti isompaa katua, uhkaa häikäistyä valaistujen tornitalojen ja kiiltävien taksien katveeseen. Tuntuu, että katujen autoista joka toinen on taksi, vihreävalkoinen Jura.

Valtakadun varren korkeat talot vilkkuvat hämärän tullen kuin satoja silmäniskuja kerralla antaen. Asuintalotkin sytyttävät ulkoseinävalaistuksensa kuin kertoen, että katsokaa, tässä minä olen.

Näkymä huoneeni ikkunasta. Onneksi verhot saa kiinni.

Ison talon iltavalaistus on kuin vilkkuva tähtisadetikku. 

Tazhikistanin pääkaupungissa taksia ei tilata netin applikaatiolla vaan vanhanaikaisesti kättä heilauttamalla. Taksi keskikaupungilta 2,5 kilometrin päähän hostelliini on edullisempi kuin kuppi ihan tavallista kahvia läheisessä kahvilassa. Sen kerran kun taksilla kuljin, se kustansi 1,20 euroa.

Dushanbe on pompöösi, ja Tazhikistanin presidentti taitaa olla suuruudenhullu. Keskipalkka Tazhikistanissa on noin 300 euroa kuukaudessa. Dushanben keskustaan nousee parhaillaan kymmeniä moderneja ja arvokkaan oloisia kerrostaloja.

Uudet talot saavat vaikutteita antiikin Kreikasta.

Rakennustyömaita on paljon.

Kaupungissa riittää hulppeita monumentteja. Itsevaltaisen presidentin, maata yli 30 vuotta hallinneen Emomali Rahmonin asuttama palatsi on yksi niitä. Palatsin edustalla kadulla ei ole kävelytietä, ja kun yritin luikkia palatsin puolelle katua, aidan takaa ilmestyi hujauksessa virkapukuinen mies ja näytti minua siirtymään toiselle puolelle katua.

Palatsin lähellä on 165 metriä korkea lipputanko, joka valmistuessaan 2011 oli maailman korkein. Sittemmin ainakin Kairoon on noussut korkeampi lipputanko.

Jättimäisen lipputangon takana on presidentin palatsi.

Kansallismuseon sinänsä kiinnostavien taideteosten joukossa oli
presidentti sijoitettuna vähän kummalliseen ympäristöön. 

Museossa tietty ovat esillä presidentin kirjat.

Palatsin ympärillä on laaja puisto, joka on nimetty 1100 vuotta sitten eläneen persialaisrunoilija Rudakin mukaan. Rudaki syntyi nykyisen Tazhikistanin alueella. Tazhikistanin historia viittaa vahvasti Persian suuntaan, ja sinne viittaa myös ihmisten ulkonäkö.

Puistossa ja sen laitamilla on useita monumentteja ja rakennuksia, joiden ympärillä on kauniita, hyvin hoidettuja kukkaketoja sekä massiivisia suihkulähteitä.

Kaikkiaan Dushanbe on miellyttävä kaupunki. Kaupungin yleisilme on siisti, ja täällä on erityisen paljon viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita, monet niistä hyvin länsimaisia.

Tänään aamulla ihmettelin, kun jo tutuksi käynyt aamupalakahvila oli suljettuna. No, yritin mennä toiseen kahvilaan, mutta sekin oli kiinni.

Syyksi paljastui valtiovierailu. Kaupungissa vierailee tänään Tazhikistanin naapurimaiden päämiehiä, ja siksi valtakadun liikkeet ovat kiinni.

Huomenna paikalle pitäisi ilmestyä myös itsensä Putinin. Saapa nähdä, pääseekö täältä majapaikasta silloin liikkumaan minnekään kaupungille?

Dushanbessakin totta kai on muistomerkit sodalle.

Arkisempaa Dushanbea