Kohta alkaa olla kotimatkan aika. |
Näin kertoi minulle Sarawakin Kuchingin majapaikkani ystävällinen respavirkailija Kay. Kay oli kertonut hotellivieraansa eksoottisesta kansallisuudesta alakouluikäiselle tyttärelleen.
Ainakin kahdesti muualla kun olen kertonut kansalaisuudestani, olen saanut vastauksena että teillähän on se loistava koulujärjestelmä.
Suomen maine on yhä vahva, mutta ajat muuttuvat. Kymmenisen vuotta sitten suomalaisuudesta ensimmäisenä tuli puheeksi Nokia. Nyt siitä ei enää puhu kukaan.
Omille ennakkoluuloillenikin reissu Kaakkois-Aasian muslimimaissa on antanut näpäytyksiä.
Malesiassa ja Indonesiassa on huomattava muslimienemmistö, ja iso osa naisista käyttää hiukset peittävää huivia. Jopa moni pikkutyttö on puettu huiviin.
Oletin, että musliminaisten suhtautuminen vieraisiin miehiin, etenkin länsimaisiin olisi, jos ei torjuvaa niin ainakin varovaista.
Indonesiassa junamatkalla Malangista Yogyakartaan viereeni istahti nuorehko nainen, huivipäinen Esti.
Esti ja minä Jogjan junassa. |
Hän osoittautui puheliaaksi ja kielitaitoiseksi englanninopettajaksi. Hän harmitteli sitä, että indonesialaisten lasten lukutaito ja -harrastus heikkenevät. Syynä tietenkin on kännykkä. Ei aina voi puhua pelkästään kolmannen maailman ongelmista.
Ennen kuin Esti poistui junasta hän kysyi, voisiko ottaa minusta kuvan, jotta voisi esitellä sen miehelleen ja lapsilleen.
Reissuni loppu jo alkaa häämöttää kuin vieressäni Kuala Lumpurissa oleva yli 700-metrinen Merdakan. Parin päivän päästä pitäisi jo olla Suomessa.
Etualalla Malesian kansallismuseo Negara, taustalla häämöttää maailman toiseksi korkein rakennus Merdeka. |
Puisto Kuala Lumpurissa. |
Olen vähän laiskistunut päivittämään kuulumisia.
Jakartassa olin pari päivää. Kaupunki on sotkuinen ja hikinen, mutta Hollannin Itä-Intian kauppakomppanian henki oli yhä läsnä Bataviassa, Jakartan vanhassakaupungissa.
Jakartan merkitys kaupankäynnissä 1600-1800-luvuilla oli vahva. Kaupunki oli keskeinen maailman maustekaupassa.
Historiallinen maustevarasto Jakartan painuvassa satamassa. |
Laivanlastausta Jakartassa. |
Joet Jakartan keskustassa tulvivat herkästi ja vaarallisesti. |
Hollannin aikainen Batavian (Jakartan) kaupungintalo. |
Nyt Jakartan kohtalo on surkea. Kaupunki vajoaa pelottavasti jopa 30 senttiä vuodessa. Maan alta on imetty pohjavesivarannot, eikä oikein mitään ole tehtävissä. Uusi pääkaupunki on rakentumassa kauas Borneon saarelle.
Lähivuosina Jakarta uppoaa mereen.
Jakartasta piti lentää Singaporeen, ja hyppäys oli valtava. Singapore on siisti, länsimaisen toimiva, kaunis ja etenkin kallis. Tuntui kuin olisin hypännyt ulos omasta kuplastani ja katselisin kaikkea jotenkin ulkopuolelta.
Baarialuetta Singaporessa. |
Puisto singaporelaisittain. |
Singaporeen lasikuvun sisään rakennettu "pilvisademetsä". |
Chinatown on hieno ja viihtyisä Singaporessa. |
Näkymä hotellini kattoterassilta Singaporessa. Pieni olut maksoi 13 euroa. |
Matka jatkui takaisin Malesiaan ja historialliseen kauppakaupunkiin Melakaan.
Portugalilaiset valtasivat kaupungin löytöretkiensä aikaan 1511 ja tekivät siitä kauapankäyntinsä sillanpääaseman Kaakkois-Aasiaan. 1600-luvulla Hollanti valtasi kaupungin, kunnes 1800-luvulla tulivat britit.
Nyt kaupunki on Unescon maailmanperintökohde, ja historialliset kujat ja rakennukset keräävät suuret turistimassat. Kaupunkia halkoo sympaattinen, mutkikas Melaka-joki, entinen kaupankäynnin valtaväylä, joka nyt on turistiveneretkien kanaali.
Melaka-joella. |
Lintuperspektiiviä Melakan kaupungista. |
Melakan hollantilaista keskustaa. |