Kirgisian Jyrkkälässä

Vesi oli poikki majatalosta, kun saavuin sinne hikisen ja suht rankan vaelluksen päätteeksi.

Mutta Tsibek, majataloni emäntä sen keksi: "Meillä on kirgisialainen banja. Voit kylpeä siellä, jos kiinnostaa," Tsibek kirjoitti ja google-kääntäjäni jatkoi tekstin minulle englanniksi.

No mikä jottei. Vähän se muistutti suomalaista mökkisaunaa paitsi että ei se ollut vielä lämmennyt kovin kuumaksi eikä kiuas sihauttanut juuri minkäänlaisia löylyjä. Mutta saipahan siinä hiet huuhdeltua.

Jyrgalanin kotimajoituksessa 3 eurolla sai maukkaan illallisen.

Jyrgalanin kylässä olen. Kylää halkoo yksi hiekkainen katu, jota tankkiauto kostutti ajaen katua monta kertaa edestakaisin. Tallustellessani katua nenään nousee itäeurooppalainen lemu, ruskohiiltäkö tämä. Lapset leikkivät ja juoksentelevat iloisina kaduilla. Kehitys ei ole vielä edennyt siihen pisteeseen, että lapsia kiellettäisiin tekemästä kaikkea kivaa.

Niin kuin nämäkin neljä tyttöä. Ovat pystyttäneet kadun varteen kaupan tiskin. Kovasti houkuttelevat kaupoille.

Pienet kauppiaat.

Jyrgalanin pääkatu.

Jyrgalania tämäkin.

Jyrgalanissa asuu ehkä noin tuhat ihmistä, mutta viime vuosina turistit ovat löytäneet vanhan kaivoskylän. Turistien eteen ei varsinaisesti ole tehty yhtään mitään muuta kuin perustettu hostelleja, osa niistä jurttamallisiksi. Kylässä lienee kaksi pientä kauppaa, joista toisessa on myös pieni baari. Iso pullo Arpa-olutta maksaa 1,30 euroa, ja sen voi nauttia yhdessä paikan kolmesta pöydästä.

Jyrgalan sijaitsee laaksossa 2200 metrin korkeudessa, ja kylän ympärillä on kauniita vuorimaisemia. Turismimielessä kylän löysivät ensin hiihtäjät, ja täällä lumikausi kestää pitkään. Nytkin jo yölämpötilat lähenevät nollaa. Näillä kukkuloilla erityisen suosittua on vapaalaskettelu.

Minulle riittää toki perinteisempi, vaeltelu vuorilla. Valitsen opaslehtisen esittelemistä 12 kilometrin reitin nimeltä Turnaly-Köl Panoraman. Onneksi ennen liikkeelle lähtöäni tapaan ranskalaispariskunnan, jolta saan hyvän vinkin: kannattaa ladata aplikaatio nimeltä Mapy.com. Siihen on merkattu esimerkiksi tämän päivän reittini, ja pian tulen huomaamaan, että luonnossa ei ole ensimmäistäkään opastemerkintää.

Turnaly-Köl on pieni vuorijärvi. Kuten usein, jälleen järvi itsessään oli sarjasta "no noitahan on nähty", mutta ihan sievä, toki. Suomi-pojalle enemmän kolahtivat avarat maisemat.

Turnaly-Köl 

Keski-Aasian kulttuureissa kannattaa poiketa eläinmarkkinoille. Karakolissa sellaiset järjestetään aina sunnuntaiaamuisin.

Onnistun heräämään ajoissa ja saavun paikalle kahdeksan maissa. Iso osa alueesta on varattu naudoille. Katosten alla ja niiden väleissä on hermostuneita eläimiä, niiden myyjiä sekä ostajia. Joukkoon mahtuu myös uteliaita turisteja. Yritän kävellä joukossa coolina, vaikka välillä saatan ottaa pari taka-askelta.

Iso osasto on myös hevosille. Lampaille riittää pienempikin alue.

Enää ei harmita, että jälleen kesällä jäi kotikulmilla maatalousmessu Farma käymättä.

Yllätyn, että kaupankäynnissä heilutetaan varsin paksuja nippuja tuhannen somin (10 euron) setelejä.

"Näistä tosi moni täällä saa elantonsa", kertoo yksi englantia osaava mies.

Oletan, että monelle sunnuntain eläinmarkkinat ovat viikon kohokohta. Väkijoukosta heijastuu innostus kuin teinipojista takavuosien, ehkä nykyvuosienkin, Suomessa rassaamassa mopojaan.

Ihmiset tapaavat tuttuja, vaihtavat kotikuulumiset ja varmaan täälläkin parantavat maailmaa.

Lammaskaupoilla.

Eläinmarkkinat saattaa joillekin olla rankka kokemus.